Nordterm-Net

Mitä ja miksi?

Nordterm-Netiä voidaan parhaiten kuvata pohjoismaisen terminologiatiedon yhtymäkohtana Internetissä. Nordterm-Netissä on myös linkkejä vastaavaan tietoon muualla maailmassa. Tällaista terminologian yhtymäkohtaa on kaivattu eri yhteyksissä jo pitkään. Nyt Internet antaa meille joustavan keinon koota monenlaista terminologista tietoa yhteen paikkaan.

Nordterm-Net-projektin päätavoite oli koota termitietokantoja saataville yhdestä paikasta, jolle Nordterm-Net antoi nimen Nordic Termbank Gateway. Suuresta osasta tähän verkostoon koottavista termitietokannoista muodostettiin vielä yksi suuri termipankki, Nordtermbank, jolla oli yhtenevä rakenne, käyttötapa ja ohjelmisto. Myös pienet, korkealaatuiset sanastot oli tarkoitus voida ottaa osaksi Nordtermbank-termipankkia. Tavoitteena oli koota Nordtermbankiin vähintään 200 000 termitietuetta. Lisäksi kenen tahansa riittävän laadukkaan pohjoismaisen tietokannan ylläpitäjän sanasto olisi voitu ylläpitäjän niin halutessa linkittää Nordic Termbank Gatewayhin. Nordtermbank oli käytettävissä lyhyen ajanjakson, mutta jouduttiin lakkauttamaan erinäisistä syistä. Nordtermbankin uudistetun version käyttöönottoa kuitenkin suunnitellaan.

Nordtermbankiin sisältyi sanastoja eri aihealueilta. Sanastojen tuli sisältää termejä vähintään yhdellä pohjoismaisella kielellä ja mielellään vastineita myös muilla kuin pohjoismaisilla kielillä. Pohjoismaisia kieliä ovat fääri, grönlanti, islanti, norja, ruotsi, saame, suomi ja tanska. Pohjoismaihin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska.

Kuka?

Nordterm-Net projektin taustalla oli Nordterm-yhteistyöelin, ja projektin koordinaattorina toimi Terminologicentrum TNC Ruotsissa. Projektiin osallistuivat lisäksi:

• Sanastokeskus TSK, Suomi
• RTT, Rådet for teknisk terminologi, Norja
• Vaasan yliopisto, Suomi
• Pohjoismaiden kielineuvosto

Lisäksi Nordterm-Netiin osallistui muita organisaatioita osallistui pienimuotoisemmin, jotta projektin monikielisyyden toteutuminen voitaisiin taata:

• Terminologigruppen, Tanska
• Íslensk Málstöð
• Samisk språkråd
• Stiftelsen Universitetsforskning Bergen (UNIFOB)

Yhtenä Nordterm-Net-projektin rahoittajana toimi Euroopan komission MLIS-ohjelma, (Multilingual Information Society), jonka tarkoitus oli muun muassa tukea sellaisten WWW:ssä julkaistavien digitaalisten kielellisten voimavarojen (eli laadukkaiden tekstikokoelmien, sanakirjojen ja sanastojen) luomista, joita voidaan päivittää ja jotka ovat helposti saavutettavia.

Kenelle?

Nordterm-Netin toivottiin hyödyttävän standardisoijia, patentti-insinöörejä, erikoisalojen asiantuntijoita, teknisiä kirjoittajia, kääntäjiä, terminologeja, kielikonsultteja, oppilaitosten henkilökuntaa, juristeja ja valtion virkamiehiä; lyhyesti sanottuna kaikkia, jotka käyttävät jotakin erikoiskieltä yksi- tai monikielisissä yhteyksissä. Pohjoismaisten käyttäjien lisäksi myös eurooppalaisissa organisaatioissa (kuten Euroopan unionissa) työskentelevät ja työkielenään jotain pohjoismaista kieltä käyttävät henkilöt voisivat hyödyntää Nordterm-Netin palveluita. Palvelumme voisi esimerkiksi olla:

• Arvokas etu pienille ja keskisuurille pohjoismaisille liikeyrityksille, jotka joutuvat toimimaan uusissa, kansainvälisissä olosuhteissa. Niillä on usein ongelmia käännösten kanssa.
• Keino pienentää liikeyritysten, julkishallinnon ja tutkimuslaitosten kustannuksia niiden käännös-, dokumentointi-, opetus- ja koulutustehtävissä.
• Keino esittää ja dokumentoida usein käytettyjen termien merkitys julkisesti kansallisilla ja alueellisilla kielillä. Tämän taustalla on tarve harmonisoida ja yhdenmukaistaa termien käyttöä.

Mitä tehtiin?

Projektin työsuunnitelma sisälsi seuraavat työvaiheet (Work Packages, WP):

• markkinoilla olevien termipankkiohjelmistoiksi soveltuvien tietokoneohjelmistojen arviointi ja tuotteiden räätälöinti ja kehittäminen (WP1 + WP3 + WP5)
• tärkeiden termiaineistojen kartoittaminen, analysointi ja kokoaminen (WP2)
• WWW-sivustojen ja käyttöliittymien tekeminen, tiedon muuntaminen (WP4 + WP6 + WP7 + WP8)
• Nordterm-Forumin valmistelutyöt keskukseksi, josta löytyisi tietoa terminologiaan liittyvästä toiminnasta (WP9)
• tietoturvan ja saavutettavuuden analysointi (WP10)
• markkinointi (WP11)

Työn tuloksena syntyi toimiva terminologia-alan verkosto kesällä 1999.

Ennen Nordterm-Net-projektin alkua TNC:n, RTT:n ja TSK:n edustajat osallistuivat yhteiseen kokoukseen toisen MLIS-projektin, INESTERMin (MLIS-102) kanssa, jossa oli myös tavoitteena luoda monikielinen WWW:ssä julkaistava termipankki. Kokous pidettiin Pariisissa tammikuun 1998 lopussa.

Tukholmassa 9.3.1998 pidetyn aloituskokouksen jälkeen alettiin valmistella termipankkiohjelmistojen arviointia. Lisäksi jokainen osapuoli kartoitti kiinnostavia kansallisia termikokoelmia.

Ensimmäinen konsortion kokous järjestettiin vasta 15. syyskuuta 1998. Seitsemän yhdeksästä osapuolesta osallistui kokoukseen, jossa keskusteltiin lähinnä saavutetuista tuloksista, erityisesti ohjelmistontoimittajille ja WWW-suunnittelulle asetettavista vaatimuksista. Ohjelmistontoimittajia edustaneet osapuolet esittelivät tuotteitaan, ja päätettiin pitää kaikki toimittajat mukana ensimmäisessä vaiheessa. Kokouksessa esitettiin myös Nordterm-Netin organisointia yritykseksi, ja aiheesta keskusteltiin. Lisäksi keskusteltiin ohjelmiston testauksesta.

Kuukausi ensimmäisen kokouksen jälkeen projektin koordinaattori Kjell Westerberg tapasi projektin käsittelijän Erwin Valentinin Luxemburgissa. Sen jälkeen pidettiin toinen konsortion kokous 21. ja 22. lokakuuta Solnassa.

Koska Nordtermbank oli projektin keskeinen tavoite, oli tärkeää valita siinä käytettävä ohjelmisto. Perusteellisissa esitöissä oli listattu ohjelmiston valintakriteerit ja tärkeät ominaisuudet. Ohjelmistontoimittajien esiteltyä tuotteensa konsortio arvioi ne ja teki toisessa konsortion kokouksessa lopullisen päätöksen ohjelmistontoimittajasta. Ruotsalainen Optosoft valittiin Nortermbankin ensimmäisen vaiheen ohjelmistontoimittajaksi. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta käyttää jatkossa myös muita sanastotyöhön soveltuvia ohjelmistoja.

Toinen yhteinen kokous MLIS-102 INESTERMin kanssa pidettiin Pariisissa 16. lokakuuta. Kolme TNC:n ja RTT:n edustajaa tapasi INESTERMin osapuolet AFNORin, ELOTin ja DINin sekä Université de Haute-Bretagnen edustajat. Projektien ja niiden nykytilan esittelyn jälkeen kiinnitettiin huomiota erityisesti kolmeen koordinointiin liittyvään kysymykseen: käyttäjien hallintaan tulevaisuudessa (johon sisältyi verkkomaksujärjestelmä), markkinointiin sekä yhteisen termitietuemallin tarpeeseen.

Projektien yhteisessä kokouksessa Luxemburgissa 28. lokakuuta Nicole West, INESTERMin koordinaattori, painotti näiden kahden MLIS-projektin välistä yhteistyötä, koska se oli ainoa käynnissä oleva yhteistyö MLIS-projektien välillä. Nelihenkinen delegaation Vaasan ja Bergenin yliopistoista ja TNC:stä edusti Nordterm-Netiä Luxemburgin kokouksessa. Projektin koordinaattori esitteli projektin kokouksessa, ja kaikki neljä edustajaa osallistuivat sittemmin kokoukseen, jossa Nordterm-Netiä esiteltiin ja arvioitiin.

Kolmas konsortion sisäinen kokous pidetiin Tanskassa 9. ja 10. joulukuuta vasta avatussa DANTERMcentretissä Kööpenhaminassa. Pääasia tässä kokouksessa oli NTRF, Nordic Terminological Record Format. NTRF:ssä on esitetty pohjoismaisissa sanastokeskuksissa käytettävät yhteiset tietokentät. Jokaisella organisaatiolla on oma mallinsa, jossa on tietty valikoima kenttiä. Siksi käsiteltiin NTRF:n alkuperäistä rakennetta ja siinä esitettäviä kenttiä. Tämän jälkeen NTRF:n kenttärakennetta uudistettiin niin, että saatiin Nordterm-Netin tarpeisiin parhaiten sopiva kenttärakenne. Projektissa käytettävien kenttätyyppien luettelosta tehtiin päätös, ja NTRF:stä tehtiin uusi versio. Tätä oli tarkoitus käyttää pohjana käyttöliittymän rakentamisessa. Päätetiin myös, että useimmat Nordterm-Netin WWW-sivuston sivut käännettäisiin yhdeksälle kielelle, myös saameksi, fääriksi ja grönlanniksi.

Neljäs konsortion kokous pidettiin TNC:ssä Solnassa 15. ja 16. helmikuuta, ja siihen kokoontui useita projektin osapuolia. Komission käsittelijä Erwin Valentini osallitui myös kokoukseen, jonka tarkoituksena oli käsitellä mahdollisen sihteeristön organisointia ja sijaintia, NTRF:n teknisiä määrittelyjä, sanastojen kartoituksen etenemistä eri maissa sekä hallinnollisia kysymyksiä, muun muassa aikatauluja ja kuluja. Sanastojen kartoituksesta kiinnostuneet voivat tutustua tällä sivustolla olevaan kyselylomakkeeseen.

Työ Nordtermbankiin liitettävien sanastojen löytämiseksi jatkuu. Samoin jatkuu linkkien ja aineiston etsiminen Nordterm-Forumiin liitettäväksi.

• Nordterm-Net på plats. Slutrapport för MLIS-122, kontrakt 23326/0 (Nordterm-Net på plats. MLIS-122-projektin, sopimus 23326/0,
  loppuraportti

Oletko kiinnostunut?

Nordterm-Netistä on tullut Nordtermin nykyinen sivusto ja Nordterm-Forum on edelleen jäljellä. Pyrimme myös saamaan Nordtermbankin käyttöön.

• Haluatko lähettää tietoa terminologia-aiheisesta linkistä?
• Olisitko kiinnostunut tulevaisuudessa lisäämään termiaineistosi uuteen Nordtermbankiin?

Mikäli haluat lisätietoa, voit ottaa yhteyttä projektin koordinaattoriin TNC:hen tai johonkin toiseen Nordtermin yhteistyökumppaniin.